Taidebunkkerissa 3 – 27.4.2018
Siitolankatu 2
55100 Imatra
ma-pe 10-16.00
Kuka sinä olet
Taidebunkkerissa on esillä NINO NO:n teoskokonaisuus joka tuntuu kommentoivan aikamme ajattelua ja olemistakin jopa.
Näyttelyssä on useita erilaisia viittauksia eri suuntiin. Jokaisesta näistä voisi puhua Nino No:n teosten ääressä pitkiäkin analyyttisiä keskusteluja. Se olisi keskustelua teoksen ympärillä.
Yksi nykytaiteen keinoista ilmaista jotain.
Teokset ja näyttely viittaavat sekä psykologiaan, taidehistoriaan ja jopa Graffititaiteen Tageihin sisällöllisesti.
Bunkkerin sisääntulossa riippuu katosta selkeä viittaus taidehistoriaan ja maalaukseen.
Vieressä Tagejä seinässä.
Jonka jälkeen avautuvat Rorschachin musteläiskätestiin kohdistuvat viittaukset eli musteläikkätesti, joka on taltioituna kankaille ja papereille. Osa läikistä on imitoitu ja osa itse keksittyjä tulkintoja alkuperäisistä läikistä.
Musteläikkä on puhekielinen nimi kliinisen psykologian tutkimusmenetelmälle, jota voidaan käyttää havaintokognitiivisena tutkimusvälineenä. Rorschach-testi ei ole assosiaatiotesti, eikä sillä tutkita henkilön luovuutta. Testin käyttäjät käyttävät menetelmää persoonallisuuden tutkimuksen välineenä, usein yhdessä muiden tutkimusmenetelmien kanssa. Testin sanotaan antavan laajimmillaan kuvan persoonallisuuden piirteistä, muun muassa ajatusmalleista, emootioista, hallintakeinoista ja reagointityyleistä, kontrollikapasiteetista ja stressinsietokyvystä, minäkäsityksestä ja vuorovaikutussuhteista sekä informaation prosessoinnista (10.4. 2018 https://fi.wikipedia.org/wiki/Rorschachin_mustel%C3%A4isk%C3%A4testi).
Näyttelyssä on myös viittaus Abstraktiin taiteeseen. Se pelkistää ja tyylittelee kuvattavaa kohdetta kullekin aikakaudelle ja kulttuurille ominaisten esteettisten normien mukaan siten, että muotojen ja värien avulla korostuvat aiheen yhteiset ja yleispätevät piirteet. Abstrakti taide käyttää hyväkseen ihmisen visuaalista kokemuspiiriä mutta ei luo illuusiota todellisuudesta. Kirjoitus, hieroglyfit, kalligrafia perustuvat abstrahointiin, jossa esittävä aines on kokonaan hävinnyt. Kuvioiden symbolinen merkitys perustuu sovittuihin sääntöihin. Abstraktilla taiteella voi olla myös puhtaasti dekoratiivinen tai maagis-rituaalinen merkitys (ornamentiikka, uskontoon liittyvät symbolit) (10.4.2018 http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/taiteilijatverkossa/pelvo/abstrakti).
Voi myös ajatella, että tarkoitus on viitata abstraktiin expressionismiin. Abstraktin ekspressionismin taiteilijoiden yhteisenä nimittäjänä toimi taiteen tekemisen mentaliteetti, jossa vastustettiin perinteisiä tyylejä ja ennalta suunniteltua teknistä suoritusta. Itseilmaisussa pyrittiin spontaanisuuteen ja vaistonvaraisuuteen sekä taiteilijan havainnon ja tunnetilojen yhdistämiseen kuvallisin keinoin (10.4.2018 https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/nykytaide/abstrakti%20ekspressionismi).
Graffiti on kirjoitus tai maalaus, joita on tehty kautta aikojen erilaisilla sopivilla piirtimillä, nykyisin yleensä tussilla tai spraymaalilla. Graffiti voi olla usean neliömetrin kokoinen maalaus tai esimerkiksi vessan seinään tehty pieni kirjoitus, joita slangissa yleisimmin kutsutaan ”tägeiksi”. Sana graffiti on johdos italian verbistä graffiare ’raaputtaa’, joka edelleen on laina kreikan verbistä γραφειν (graphein) ’kirjoittaa’. Usein graffiti tehdään ilman lupaa, mutta joissakin kaupungeissa on myös laillisia graffitin maalauspaikkoja. Esimerkiksi joissakin paikoissa voi ”tilata” graffitin oman talonsa seinälle. Maalaaja on sitten ammattilainen. Asenteet graffiteja kohtaan vaihtelevat: Jotkut kannattavat ankaraa nollatoleranssia, toisten mielestä graffitit ovat osa urbaania kulttuuria. Graffitien ja tägien tekeminen ilman lupaa on laitonta useimmissa maissa, myös Suomessa. (10.4.2018 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/25/graffiteja-20-000-vuoden-takaa).
Ja nyt varsinaiseen omaan osuuteni. Lainasin tarkoituksella melkein kaiken tekstin. En oikeastaan kirjoittanut juuri mitään.Näin myös hyvin vähän vaivaa lähteiden etsimisessä. Annan vain lähteiden puhua ja lukija vetää siitä omat johtopäätöksensä.
Tässä taidenäyttelyssä, jonka kävin katsomassa, tuntui olevan sama meininki kuin tässäkin juuri lukemassasi tekstissä. Mitä ajattelet siitä? Olisiko pitänyt pohtia pidemmälle? Vai riittääkö tämä?
Vaikka periaatteessa näyttelyssä onkin kaikki ne elementit, joita nykyisin käytetään, se tuntui kovin tutulle. Käytetyt viittaukset näihin erilaisiin taiteen lähteisiin, joita nykypäivänä käytetään runsaasti, olivat näyttelyssä todella selkeät.
Teokset tuntuivat siksi kovin muiden ajatuksille. Ehkäpä jopa niin, että ne eivät anna katsojalle tilaa tuntea, kokea tai edes …ajatella.
Aivan kuin joka asialle olisi selitys tai ainakin se pitäisi olla.
Ehkä onkin.
Ehkä ei.
Ehkä aikamme on sellainen?
Jään silti kaipaamaan aitoa taiteilijan läsnä olemisen fiilista näyttelyyn.