Rakas päiväkirja, näin kerran unen.
Silta kasvoi kivi kerrallaan,
lapsi muuttui verikiveksi taskuuni.
Se kimmelsi, keveni – minä kirkas ja läsnä.
Kaikki paino on keveyttä, kaunista ja vapauttavaa, kun näkee sen kirkkaasti.
Dear diary, I once had a dream.
A bridge grew, stone by stone,
a child became a bloodstone in my pocket.
It shimmered, it lightened – me, bright and present.
All the weight is light, beautiful and liberating, when seen clearly.